Monta kertaa sanonut että nyt tuntuu siltä että onnistuu. Ja monta kertaa sanonut että nyt mä onnistun.

Aina epäonnistunut. Pitäisköhän vaan lopettaa ja luovuttaa kokonaan? Antaa olla ja läskistyä?
Tai kenties vain pitäisi lopettaa koko elämä?

Löysin ihania vaatteita netistä, ensin into oli jumalaton. Sitten iski todellisuus.
*Ethän sä ikinä voi näyttää tolta. Jos nyt ostat nuo, niin se vaan korostaa sun läskejä. Mitä sä oikein luulet, että olisit oikeasti muka seksikäs? HAH. Sinä ja Johanna Tukiainen vierekkäin, ja kaikki valitsisi Tukiaisen. Häpeä, häpeä HÄPEÄ LÄSKI. Se, mihin pukeudut ei tee sinusta kaunista, ei seksikästä, ei mitään muuta kun tyhmän. Idiootin, ällöttävän. Ruman, niin ruman. Kurkota vaan tähtiin, haaveile ja unelmoi tulevaisuudesta. Ei se muutu. Sä olet aina se läski koulunpihalta. Aina se läski joka kuvittelee näyttävänsä hyvältä. Aina se norsu, aina se liian iso. Aina se kaikkein rumin.*

Näin. Ahdistaa, ahdistaa niin jumalattomasti. Joku sanoi kerran että kaikki tytöt ovat kauniita ja seksikkäitä teini-iästä ikään 28. Minun seksikkyyteni ja kauneuteni ei ole ikinä alkanutkaan. Eikä se ikinä alakaan. Miten voisi, näin laiskalle? Näin heikolle? Ei se voi. Ei mitään mahdollisuutta.

Antakaa veitsi ja viillän. Antakaa myrkkyä niin nielen sen. Nielen sen niin kuin olen kaikki ruuatkin niellyt, aina, aina, aina ja ikuisesti.

I want to die. Give me a chance and I will.